Musiikista.

Sain ystävältä lahjaksi Samuli Putron levyn. Olen kyllä tykännyt Zen Cafesta ja Samulin lyriikasta, mutten nyt fanittanut mitenkään sen kummemmin. Mutta tämä levy ja useammatkin sen sanoitukset ovat saaneet hymyn huulille ja mielen virkeäksi. Kun keskiviikkona tuikkasin levyn autossa soimaan, valitsin umpimähkäisesti kappaleen "Anna minun mennä" jossa lauletaan näin ja sain niin hyvän flown että soitin töihin päästyäni kaksi lykkäämääni puhelua erinomaisella menestyksellä. Eläköön musiikin voima!

Tänään siivosimme lastenhuoneen oikein kunnolla. Meillä lastenhuone tuntuu olevan alituisessa kaaostilassa ja yleinen narina patistaessani siivoamaan on että en mä tiedä missä tän paikka on. Nyt on kaikella paikat. Yhdessä katsottiin jokaiselle kamppeelle oma laatikko, Esikko askarteli jokaiseen koriin ja laatikkoon oikein nimikyltitkin, ettei tarvitse jokaiseen laatikkoon kurkata etsiessään käsinukkeja, lautapelejä, parpeja, dinskoja, saksia, paperia tai roolivaatteita. Ja toisaalta siivouksen hetkellä on nyt helpompaa etsiä jokaiselle kamppeelle se oma paikkansa.

Kesäillan hämärässä.

Teipillä korjattu smaragdisormus.

Kuin kaksi marjaa?

Nyt sitten sama rumba myös minun kamppeilleni. Täytyy kysyä nimikoisiko Esikko minun sukkalaatikkoni myös. Ehkä ryhdyn itse hommaan. Ostin muuten kesähameenkin, oikein kukallisen! Esikko oli kovin iloinen kun hame oli 'oikein värillinen' eikä siis musta kuten kaikki mun vaatteet aina tuppaa olemaan. Itsekin tykkäsin n. puoli tuntia kunnes tein todella huolelliset Marilynit päiväkodin parkkiksella. Miksei sovituskopeissa ole tuulitunnelia jotta voisi testata Todellisissa Olosuhteissa miten hame käyttäytyy?