tiistai 18. tammikuuta 2011

Vuorokaudesta ja siitä mihin sen pitäisi riittää.

Laskin tuossa että minulla on vuorokaudessa käytettävissä keskimäärin 24 tuntia. Joskus tuntuu että niitä on paljon vähemmän, mutta lähden seuraavassa laskelmassani siitä että niitä on 24. Halusin tai en, kahdeksan tuntia olen myynyt palkkaa vastaan työnantajalle. Niistä ei voi karsia. Työmatkoihin päiväkodin kautta menee päivittäin puolitoista tuntia. Aamutoimiin menee tunti ja vartti ja iltatoimiin samoin, suihkurumbaan puoli tuntia. Ruuanvalmistukseen, pyykkihuoltoon, siivoamiseen, kaupassakäyntiin, päiväkotikamojen purkamiseen/pakkaamiseen yms. menee arviolta puolitoista tuntia (miten siihen voi mennä noin halvatun kauan?).Syömiseen puoli tuntia. Nukkumiseen menee seitsemisen tuntia.

Tämän laskelman mukaan minulle jää kuitenkin vielä hulppeat kaksi ja puoli tuntia vuorokaudessa luppoaikaa. Sen voin sitten käyttää lasten kanssa touhuamiseen niiltä osin kun ovat hereillä. Toisaalta kannattaisi ehkä nukkua tunti enemmän koska olen aina nuutunut tai ainakin järkyttävän nuutuneen näköinen.Tai jos nukkuisi vaan seitsemän tuntia mutta meikkaisi puoli tuntia kauemmin?

Kyllähän minä teoriassa tiedän että jotta lapset voivat hyvin, niillä pitäisi olla hyvinvoiva äiti. Siksi pitäisi saada aika riittämään tasaisesti myös liikuntaan, lukemiseen, ystävien tapaamiseen, ja muuhun sellaiseen josta saan voimaa ja energiaa. Uusi ihmissuhdekin saattaisi jollakin teoreettisluonnontieteellisellä tasolla olla mahdollinen joskus, mutta mistä sellaiseen oikeasti otetaan aika? En tajua. Onhan minulla tietysti 'omaa aikaa' kun olen itsekseni, mutta tuntuu että jos kaikki ne ajat siivoan, teen ruokaa pakastimeen, huollan pyykkiä ja käyn kaupassa ja 'rentoudun' minuuttiaikataulun mukaan, se antaa ehkä hieman lisää aikaa arki-iltoihin mutta vie sen viimeisenkin hengähdystauon.

Vinku vonku nari nari. Tiedän että monilla on vielä vaikeampaa, enkä sano että minulla olisivat asiat huonosti. Hyvinhän ne ovat. Joskus tuntuu vain siltä, että joku Nanny-911 voisi tulla katsomaan mikä tässä minun arjenhallinnassani mättää ja tekemään mulle exceltaulukon ja paremman aikataulun. Lupaan partiolaisen kunniasanalla että koettaisin noudattaa sitä kuukauden!

2 kommenttia:

  1. Hei, ihania kirjoituksia! <3
    Tulipahan oikein mietittyä tuota ajan käyttämistä omiin juttuihin. :)
    Esim. liikkuminen, jos lumiukkojen tekoa ei lasketa liikunnaksi, niin siitä viimeisestä varsinaisesta lenkistä tai jumppatunnista taitaa olla se nelisen vuotta.
    Jos se siis lasketaan, kun Ronjaa odottaessani tein lenkkejä ravatessani linnaa ympäri...
    Ja kirjat, voi jeesus, entinen himolukija... Edellisestä kokonaisesta kirjastakin alkaa kai olla vuosia...
    Ja ne ystävien tapaamiset... Onko ne niitä, kun puistossa vaihdetaan hyvät huomenet sen ja ton äidin kanssa, kenen nimeä ei edes tiedä..?
    Hyvä herätys, pitänee vissiin alkaa tehdä asialle jotain... :)

    VastaaPoista
  2. Emmi! <3 Jossain kyselyssä jonka sain kysyttiin kirjaa joka on yöpöydälläni/kesken. Mietin pitkän tovin mitä voisin kirjoittaa vaikuttaakseni intellektuellilta... ei tullut mitään mieleen joten vastasin rehellisesti 'Tatun ja Patun oudot kojeet' :D

    Ei näitä suotta kutsuta ruuhkavuosiksi!

    VastaaPoista